Sunday, May 24, 2015

Pirulliset pienet verenimijät

Nuo iljettävät pikku-Draculat, punkit nimittäin, kiusaavat kovasti pientä karvaturriani. Jos jotakin voi vihata enemmän kuin maiskutusta, niin se on nuo pirulaiset. Viime- ja toissakesänä vielä käytin punkkipantoja ja liuoksia mutta tänä kesänä heräsin siihen, että monet noista sisältävät lähinnä hyönteismyrkkyjä. Näistä esimerkkinä imidaklopridiini, joka vaikuttaa hyönteiseen hermomyrkkynä. Muina esimerkkeinä permetriini ja fiproniili. Nämä siis tappavat hyönteisen mutta eivät välttämättä estä sitä hyppäämästä koiran turkkiin. Kun suosin ruoassanikin luomua, niin tahtoisin kasvattaa koiranikin luomuna.

Siellä ne punkit heinikoissa vaanii, viatonta koiraparkaa :(

Pyrkimyksessäni välttää hyönteismyrkkyjä on myös toinen syy: Parkinsonin tauti, mikä on viimeisen vuoden aikana tullut harmittavan tutuksi perhepiirissäni :( Mm. hyönteismyrkkyjen ja Parkinsonin taudin välille on tutkimuksissa jo aikaa sitten vedetty yhteys, josta vähän uudempaa tietoa löytyy mm. täältä. En siis tahdo turhaan altistaa myöskään itseäni liikaa hyönteismyrkyille, jotka koiraa halailemalla ja hoitamalla tarttuisivat toki myös minuun.

Munkkivuoressa on kuitenkin aivan suunnattoman paljon punkkeja ja rassukka risuparta kerää niitä mukaansa joka ikiseltä lenkiltä. Yöööööök. Olen yrittänyt etsiä nassukalle yrttipantaa mutta ilmeisesti jokunen muukin on niihin tykästynyt kun niitä ei apteekeista löydy ja ovat kuulema tukustakin loppu. Päätin siis pistää kotikokin myssyn päähäni ja kokkailla omatekoisen rohtoseoksen :D Idean sain kaverini FB-päivityksestä, jossa oli linkki tänne.

Sovelsin vähän ohjetta (tein sillä mitä kaapista löytyi) ja tein tämmöisen tökötin, jota hauduttelin noin tunnin:

2-3dl vettä (lisää haudutettaessa jos haihtuu liikaa, jotta jäljelle jää noin desin verran)
2tl Pirkka varkosipulimurskaa
Ehkä noin kolmen oksan verran kuivattua rosmariinia
Saman verran tuoretta timjamia

Liuos kaadettiin siivilän läpi puhtaaseen purkkiin, lisäsin mukaan hiukkasen väkiviinaetikkaa (n. 1tl) ja lorauksen tuoretta sitruunaa. Lopputuloksen säilytän jääkaapissa ja tupsuttelen tököttiä pumpulipuikolla turkin sekaan. Kannattaa tosiaan muuten avata ikkuna eikä kannata kuivattaa pyykkiä samalla (muuten ne haisee jatkossa valkosipulilta, kokemusta on...)

Punkinkarkoitustökötti.

Olen tätä nyt käyttänyt reilun viikon verran ja erityisesti tökkinyt sitä partakarvoihin (koska sieltä löytyy usein pääasiallinen punkkipopulaatio) ja totta tosiaan, en ole ainakaan parrasta löytänyt enää punkkeja. Muualta niitä on löytynyt mutta siirryin sitemmin lisäämään tököttiä vähän enemmän myös muualle. Tässä pienessä eksperimentissä otoskoko ja koe-eläimien määrä on aika pieni, myönnettäköön se mutta viikon kuluttua mukaan tulee toinen koe-elukka ;) 

Tökötti perustuu erityisesti valkosipulin hajuun, mistä punkit ei tykkää (yllättävä yhteys verenhimoisiin vamppyyreihin). Tuore valkosipuli on koiralle myrkyllistä mutta näin pienet määrät ei haittaa. Tuskin on suurempi paha kuin nuo hyönteismyrkyt. Ostoslistalla on myös tämä valkosipulivalmiste (Ruohonjuuri ei ole sponsoroinut blogiani), joka sopii myös koirille. Vaihtoehtoisesti ruvetaan kuljeskelemaan valkosipulit kaulassa ja hankitaan takuuvarma kylähullun maine. 

Valkosipulintuoksuinen Nero nuuhkimassa kevään kukkasia.
Verenhimotonta viikon alkua!

-Mari

PS: Jos haisen valkosipulille, niin tässä syy. Pahoittelen.

No comments:

Post a Comment