Molekyyli-Marin nippelitietopankki: iho

Kah, kun tässä väitöskirjaani kirjoittelen niin ajattelin ilahduttaa teitäkin tämmöisellä nippelitietoiskulla ja aiheena nyt iho. Eli siis tämmöinen pieni tiivistelmä siitä, mistä iho koostuu ja mitkä on sen pääasialliset tehtävät.

Ihon pääasialliset tehtävät ihan ensimmäiseksi:

1. Suojaa elimistöä ulkoisilta haitoilta ja taudinaiheuttajilta (mm. kemikaaleilta, säteilyltä, mikrobeilta)
2. Osallistuu lämmönsäätelyyn ja estää veden haihtumista elimistöstä
3. Osallistuu aineenvaihduntaa ja toimii rasvavarastona, sekä valmistaa D-vitamiinia
4. Toimii aistinelimenä

Iho on siis meidän ulkoisin elimemme ja siis kehon suurin elin; ohut mutta pinta-alaltaan hyvin laaja. Iho koostuu kolmesta eri kerroksesta: päällimmäisenä orvaskesi (epidermis), jonka alla verinahka (dermis) ja alimmaisena ihonalaiskerros (subcutis). Näistä kerroksista havainnollistava kuva alla.

Kuva 1. Ihon kerrokset

Epidermis (Kuva 2) koostuu siis lähinnä sarveissoluista, eli keratinosyyteistä (noin 90-95%). Epidermiksen erottaa dermiksestä tyvikalvo, jonka päällä sijaitsee pohjimmainen tyvikerros (stratum basale). Täällä sijaitsee jakautumiseen kykenevät keratinosyytit. Osa tyvikerroksen keratinosyyteistä on siis ihon kantasoluja ja epidermiksen kerroksia ylöspäin mentäessä ne erilaistuvat. Solujen erilaistumiseen ihossa vaikuttaa monet eri tekijät, yksi tärkeimmistä epidermiksen kalsiumgradientti: kalsiumin konsentraatio kasvaa pintaa kohti mentäessä, yksinkertaistettuna. Tyvikerroksen jälkeen tulee okasolukerros (stratum spinosum), jossa keratinosyytit ovat kiinnittyneitä toisiinsa desmosomiliitoksin ja solu näyttää mikroskoopissa "okaiselta". Seuraava kerros on jyväiskerros (stratum granulosum), jossa keratinosyytit sisältävät keratohyaliinijyväsiä. Jyvästen sisältö vaikuttaa solujen erilaistumiseen; sarveistumiseen (keratinisaatio). Paksussa ihossa jyväiskerroksen päällä on lisäksi kirkassolukerros (stratum lucidum). Ylimpänä ihossa sijaitsee marraskesi, eli sarveiskerros (stratum corneum), josta kuolleet solut hiljalleen hilseilevät pois. Epidermiksen keratinosyytit uusiutuvatkin noin 6-10 viikon sisällä. Keratinosyyttien lisäksi epidermis sisältää melanosyyttejä (melaniinin tuotto, vaikuttaa ihon väriin), Langerhanssin soluja (immuunipuolustus), Merkelin soluja (mekanoreseptorisoluja) ja lymfosyyttejä (T- ja B-solut).

Kuva 2. Epidermis

Dermis koostuu lähinnä sidekudoksesta, veri- ja imusuonista, hermopäätteistä, hiki- ja talirauhasista ja karvatupista. Se antaa mekaanista tukea ja huolehtii epidermiksen tarpeista. Sidekudoksen muodostaa sidekudossolut, eli fibroblastit, jotka erittävät ympärilleen mm. kollageeniä ja elastiinisäikeitä. Fibroblastien lisäksi dermis sisältää myös mm. makrofageja ja lymfosyyttejä. Dermiksen yläosasta työntyy sormimaisia nystyjä epidermikseen ja kerrosta kutsutaankin nystykerrokseksi (stratum papillare), alempana sijaitsee verkkokerros (stratum reticulare). Subkutis koostuu lähinnä löyhästä sidekudoksesta ja rasvasoluista eli adiposyyteistä. Sen tehtävänä on suojata kehoa iskuilta sekä toimia siteenä alla oleviin kudoksiin.

Omassa tutkimuksessani keskityn lähinnä epidermikseen ja keratinosyytteihin. Jännästi on tämä iho ja siihen liittyvät asiat pompsahdelleet tässä muuten esille eri tilanteissa, joogasta lähtien.

Mukavaa maanantaita mussukat ja be comfortable in your own skin!

Lähteet:
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmedhealth/PMH0072439/
https://en.wikipedia.org/wiki/Skin (Kuvat 1 ja 2 täältä)
Blausen.com staff. "Blausen gallery 2014". Wikiversity Journal of Medicine. DOI:10.15347/wjm/2014.010. ISSN 20018762. (Kuva 2)
http://www.solunetti.fi/fi/histologia/iho/
http://www.iholiitto.fi/ihotietoa/terveen_ihon_rakenne/
https://fi.wikipedia.org/wiki/Iho

Suppusuun chia-hillo

Jaaaaahas hei vaan taas!! Oletteko jo palailleet lomiltanne?? Täällä ollaan jo taas töiden ja blogin parissa. Kesätauon jälkeen, tällain kevyesti :) Välillä on hyvä ladata pattereita ja siinä samalla vaikka vaihtaa koko blogin nimikin! Edellinen oli kyllä tuskaisan vaikea edes lausua. Tämä ehkä parempi, vai mitä mieltä olette? Kuvaa mua hyvin :D

Marjakausi on parhaimmillaan ja tämä on kyllä meikäläisen lempiaikaa!! Vielä kun ehtisi mustikkaan tai sieneen, olen kuullut että kanttarelleja olisi runsaasti. Tuossa aikaisemmin tein tämmöistä raparperimössöä, joka korvaisi sokerisen hillon. Tämä ei säily kai yhtä pitkään kuin hillo mutta jos aikoo käyttää seuraavien viikkojen sisällä niin varmasti aika passeli! Parastahan toki olisi että niitä marjoja nassutellaan mahdollisimman paljon vaikka heti paikan päällä, kerättäessä, niin saa kaiken irti vitamiineista jotka alkavat hajota heti keräämisen jälkeen ja säilöttäessä. Chia-hillon voi myös tehdä mistä tahansa muusta marjasadon herkusta, mielikuvitus on rajana! :) Alla kuitenkin näiden raparperi-versioiden ohjeet. 

Ensimmäinen inkivääri-versio oli aika voimakkaan makuinen mutta melko karsea näköinen... Toisen version tein klassisesti yhdistämällä mansikkaa raparperin kaveriksi, siitä tuli hieman makoisampi (ja vähemmän koiranoksennuksen näköinen) :) Makeutukseen käytin koivusokeria ja hunajaa. Jos haluaa makeampaa, voi makeutuksen määrää lisätä, itse haluan päästä makeahampaani vihlonnasta eroon joten tein vähemmän makeat versiot. Veti kyllä välillä suun supulle, ehkä pieni lisä makeutukseen olisi ollut kohdallaan :D

Raparperi-chia-inkiväärihillo

0,5 l raparperipalasia

0,5 dl vettä

2 cm paloiteltua inkivääriä

1 tl koivusokeria

3 rkl chia-siemeniä

Raparperi-chia-mansikkahillo

0,5 l raparperipalasia

0,5 dl vettä

0,5 dl mansikoita

1 tl hunajaa

6 rkl chia-siemeniä

Kuumenna ensin raparperipalasia veden kanssa ja keittele kunnes palaset hajoavat. Lisää tämän jälkeen inkivääripalaset tai mansikat. Keittele hetki ja lisää lopuksi makeutus. Anna jäähtyä ja mössön jäähdyttyä mörssäsin koko setin sauvasekoittimella. Lopuksi lisää mössöön chia-siemenet ja purkita puhtaisiin purkkeihin. Hillo tekeytyy jääkaapissa ja chiasiemenet tekee sille geelimäisen rakenteen. Tätä mössöä olen nauttinut mm. banaanilettujen kanssa, joiden ohjeen pistin myös tuohon alle (vaikka ne onkin jo ihan souläästsiisön). Sekoita koko setti sauvasekoittimella/blenderillä tms. Paista letut mieluiten kookosöljyn kera, tulee makoisia. Jos syöt raparperia paljon, niin muistathan samalla nauttia jotain jossa on kalsiumia, kuten tuossa kuvassa näkyy niin olen ottanut raparperihillon ja banaanilettujen seuralaiseksi raejuustoa (sopii muuten hyvin!). Raparperi sisältää oksaalihappoa joka sitoo kalsiumia ja elimistöstä sitä vapautuu esim. luustosta, jos sitä ei ole muuten saatavilla. Suojaa siis luustosi samalla! :)

Banaaniletut

2 kananmunaa

1 banaani

0,5 dl kaurahiutaleita

0,5 dl manteli-/kookosmaitoa

0,5 tl leivinjauhetta

Namsmums!! Näillä vitamiinitankkauksilla on hyvä palata taas töiden pariin!! ;D